Stressaako?





Oletko muuttamassa? Onko tenttikausi edessä? Odotatko lasta? Tai oletko 

työttömänä? Ylimääräistä stressiä voivat synnyttää tällaiset viattomiltakin tuntuvat 

tilanteet, niin perhe, työ, opiskelu kuin oma ajattelutapasikin. Ihmisten 

stressinaiheuttajat vaihtelevat: se, mikä saa sinun pinnasi kireälle, ei välttämättä 

vaikuta toiseen henkilöön mitenkään. 



Sopiva määrä stressiä on hyväksi - sen avulla et vajoaa tylsyyteen. Mutta 

ylistressaantuminen vaikuttaa jo hyvinvointiisi. 



Stressi voi vaikuttaa sinuun hyvin monella tavoin. Tässä muutamia yleisimpiä 

oireita, jotka saattavat yksittäin merkitä mitä tahansa, mutta joukkona luultavasti 

juuri sitä, että olet stressaantunut:



Sydämesi hakkaa kiivaasti, hikoilet, suu kuivaa, huimaa, vatsaa vääntää ja 

hengityksesi on katkonaista. Et pysty tekemään selkeitä päätöksiä. Sinusta 

tuntuu, että vaikeat tilanteet ovat sinulle uhka, eivät haaste. 



Pitkällä aikavälillä stressi vaikuttaa sinuun näkyvämmin. Saatat menettää 

ruokahalusi, kärsiä unettomuudesta tai kokea monenlaisia särkyjä ja kipuja. 

Saatat saada mm. astman, migreenin, ruuansulatusvaikeuksia tai selkäkipuja. 

Näiden kipujen ja jomotusten seurauksena et ole enää parhaimmillasi etkä pysty 

suhtautumaan selkeästi eteen tuleviin ongelmiin. 



Sinusta saattaa tuntua siltä, että et pysty kontrolloiman tilanteita. Puhut liian 

nopeasti tai hitaasti, palaat vanhoihin huonoihin tapoihisi - esimerkiksi kynsien 

pureskeluun, hampaiden kirskutteluun, sormien rummuttamiseen - sekä olet 

pahalla tuulella. Tehokkuutesi laskee, koska olet kohtuuttoman kielteinen, 

päätöksissäsi epärealistinen ja häilyvä sekä unohdat helposti asioita. Saatat olla 

usein muissa maailmoissa tai laiminlyödä kokonaan itsestäsi huolehtimisen.



Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, niin voit vähentää omaa stressaantumistasi 

suhteellisen helpoinkin konstein. Tässä niistä muutamia:





Siirrä vastuuta muille

Siirrä joitain tehtäviäsi muille. Jos vastuun jakaminen tuntuu sinusta 

mahdottomalta, ajattele mielessäsi tilannetta, että et olisi käytettävissä. Mitä jos 

kätesi olisi poikki - kuka silloin tulisi avuksesi? Sukulaisesi, naapurisi tai ehkäpä 

palkattu työntekijä. 





Kompromissit

Mieti, mitkä asiat ovat sinulle niin tärkeitä, ettet suostu niistä luopumaan, ja mistä 

taas voit luopua. Esimerkiksi perheenäitinä voit päättää, että villakoirat pysyvät 

kyllä niin kauan paikallaan, kun sinulla on aikaa imurointiin. 





Oma aika tarpeen

On tärkeää, että sinulla on aikaa myös itsellesi. Älä siis uppoudu niin tiiviisti 

vaikkapa opiskeluun tai perheen hoitoon, ettet koskaan pysty rentoutumaan 

omissa oloissasi. Saattaa olla myös paikallaan, että selität ystävillesi tai 

perheellesi, ettei halusi yksinäisyyteen ole missään nimessä tarkoitettu 

loukkaukseksi heitä kohtaan. Kaikki eivät nimittäin ymmärrä tätä selittämättä.





Lomaile

Jos olet töissä, pidä huoli siitä, että saat kaikki sinulle kuuluvat lomat. Ja jos vain 

mahdollista, lähde lomallasi toisiin maisemiin, jotta voit irrottautua arjen rutiineista. 

Jos sitä vastoin et ole töissä, järjestä itsellesi kuitenkin ''''''''lomaa'''''''', jolloin muutat 

päivittäisiä toimiasi jotenkin radikaalisti normaaliin verrattuna. Sillä kaikki 

tarvitsevat vaihtelua.



Lomaillessa kannattaa muistaa muutama seikka: Ilmoita olinpaikastasi vain 

harvoille ja valituille, jotta saat olla rauhassa. Tee niitä asioita, joista pidät, älä niitä 

asioita, joita oletat että lomalla on tehtävä. Ja älä käytä aikaasi rästiin jääneiden 

töiden hoitamiseen.





Herää aikaisemmin

Kiireinen herätys nostaa stressiäsi jo aamutuimaan. Joten mieti, auttaisiko 

ylimääräinen puolituntinen sinua pysymään rauhallisena, vaikka herätyksen 

aikaistaminen saattaakin kuulostaa tuskalliselta. Heräätkö nykyisin suoraan jo 

myöhässä aikataulustasi? Hosutko aamutoimissasi? Ehditkö syömään aamiaista?





Pidä yhteyttä ystäviin

Huolehdi siitä, että sinulla riittää aikaa perheellesi ja ystävillesi. Jos et ehdi aina 

tavata ystäviäsi silmästä silmään, soittele tai lähetä kortteja.





Rentoudu

Kunnon rentoutuminen vie päivästäsi vaivaiset kymmenen minuuttia, lyhyempi 

rentoutus toimien välissä minuutin pari. Jokainen voi oppia rentoutumaan, vaikka 

joiltakin se vie vähän kauemmin kuin toisilta.





Syö ja nuku hyvin

Jos olet hyväkuntoinen, terveellisellä ruokavaliolla ei ole niin suurta väliä kuin jos 

olet stressaantunut. Huolehdi siis siitä, että syöt tasapainoisesti. 



Myös riittävä uni on tärkeä stressaantuneelle. Mutta nurinkurista kyllä, juuri 

paineiden keskellä nukut huonosti, heräilet ja näet painajaisia. Unettomuuteen 

saattavat auttaa muutamat yksinkertaiset niksit: Älä tee töitä aivan 

nukkumaanmenoon asti. Älä juo kofeiinipitoisia juomia tai alkoholia iltamyöhällä. 

Pidä makuuhuoneen ilma raikkaana ja viileänä. Sekä rentoudu vuoteeseen 

päästyäsi.





Harrasta liikuntaa

Niin ruumiillisesti raskas urheilu kuin kevyemmätkin liikuntamuodot ovat hyvä 

vastus stressille. Tee kuitenkin vain sitä, mistä itse nautit. Väkisin pakertamisesta 

ei ole mitään iloa, sillä se ei rentouta sinua. Ja unohda kilpailuasetelma - se vain 

lisää stressiäsi.